Varpuspöllön saalistus

Vuosi läheni loppuaan ja alkutalven lumesta paljas maa oli saanut kauniin lumipeitteen juuri sopivasti jouluksi. Olimme lähdössä vaimoni kanssa alennusmyynteihin kaupoille. Putsasin auton lumesta ja istuimme autoon. Olin juuri nostamassa kytkintä, kun vaimoni huudahti, että mikä möhkäle tuossa puun alla kököttää.

Piti oikein tarkkaan katsoa, että hämärtyvässä illassa näki kohteen muodot. Mitä, sehän on pöllö, huudahdin! Pöllöllä oli joku musta saalis kynsissään. Ihme, että siinä n. 5 m:n päässä vielä oli, vaikka olin hyörinyt auton ympärillä jo tovin.

Sammutin auton ja menin varovasti kameraa hakemaan sisältä. Poistin jatkeet Canon EF 70-200mm f/2.8 L IS USM II objektiivista valovoimaa heikentämästä, jolloin kaikki f/2,8 aukon valovoima oli käytettävissä. Kamerassa oli edellisen reissun täyttämä muistikortti vielä tyhjentämättä, mutta ajattelin, että kai siellä vielä tilaa on.

IMG_5471_Varpuspollo_KangasalaLähestyin pöllöä vaiheittain kuvia ottaen, jos sattuu pölähtämään lentoon, niin ainakin jotain digikennolle tarttuisi. Pöllö osoittautui pelottomaksi. Tuijotti kuvaajaa kyllä tiukasti, mutta saaliista ei luopunut. Jaha, se oli sitten siinä, muistikortti täyttyi sittenkin. Onneksi kerkesin jokusen kuvan saamaan.

Kävin vaihtamassa muistikortin ja onneksi pöllö oli edelleen paikalla, joten kuvakulman vaihto ja kamera laulamaan. Sain kuvia riittävästi ja poistuimme takavasemmalle alkuperäisen suunnitelman mukaiselle kauppareissulle. Pöllö jäi aterioimaan rauhassa arvokasta talvista ateriaansa.

Kun palasimme, niin puoliksi syöty saalis lojui lumihangessa, mutta pöllö oli hävinnyt. Saalis oli todennäköisesti mustarastas, jolta oli syöty pää ja vatsapuoli osittain. Rastaan mustia höyheniä oli parinkymmenen metrin säteellä hangella, joten helpolla ei pöllöä selvästi isompi rastas ollut luovuttanut taistelua.

Pöllö oli helppo tunnistaa varpuspöllöksi, joka on Euroopan pienin pöllö ja saalistaa tyypillisesti mm. pikkulintuja ja myyriä.

Seuraavana päivänä osittain syöty rastas lojui edelleen hangella. Välipäivän jälkeen pöllö palasi kuitenkin paikalle. Jäljistä päätelleen oli lentänyt aina pari metriä kerrallaan seuraavan puun alle. Voimat eivät ilmeisesti riittäneet lentoon saalis kynsissään, koska oli hangessa lojuvista höyhenistä päätellen aina syönyt pysähtyessään. Lopulta oli päässyt lentoon ja ilmeisesti jemmasi johonkin varastokoloon saaliinsa.

Toivottavasti talvehtii jossain pihamme pöntöistä? Olipa hieno yllätys ja uusi laji itselle vuoden viimeisinä päivinä.

Lue myös nämä

  1. 03.04.2014

    Teeren soitimella
  2. 28.02.2015

    Gran Canaria linnut

Kommentit

  1. Pena 2015.01.05 2:54pm

    Hieno otos!! Ei se saaliskaan ihan aseeton ollut, päätellen hangessa sojottavista kynsistä.

  2. Tami 2015.01.05 10:06pm

    Vaude olipa hyvä säkä että sählingistä huolimatta sait hoidettua kuvia. Aika härskin näköiset kynnet kyllä rastaalla. Ei tainnut rastas odottaa pöllön hyökkäystä.

  3. Titta 2015.01.06 10:52am

    Saitpa tosiaan tarkan otoksen taltioitua spontaanista tilanteesta. Näinhän se aina perinteisesti on, että silloin kun ei ole valmistautunut ja kamera ei ole ”valmiudessa” niin parhaat kuvauskohteet ilmaantuu. Sama päätee myös ihmiskuvauksessa 🙂

  4. Tuukka 2015.01.06 11:55pm

    Mukavaa kun laitoit blogitekstiä. Upea kuva pöllöstä! Ei tarvinnut lähteä merta edemmäksi kuvaaman vaan luonto tuli tällä kertaa kuvaajan luokse.

  5. Taru 2015.01.09 9:17pm

    Huhhu sentään! On se kyllä ylvään näköinen, vaikka kokoa muihin pöllöihin nähden on vähän. Aika hienoa ja vielä omassa pihassa. Pihan muokkaus lintukodoksi onnistunut. Kyllä on Seppo taas hienoja kuvia saanut. Onneksi oli valkoinen hanki satanut, hienot kontrastit kyllä. Oliko jo miten hämärää? Kyllä nuo kamerat on ihmeellisiä ja niiden takana hyvät kuvaajat. 🙂

Linssin takana

Viimeisimmät kommentit