Kauniissa elokuun aamuauringonpaisteessa ajelimme Keikyän kohdalla kohti Puurijärveä, joka on yksi Etelä-Suomen parhaita lintujärviä.
Huomasin puhelinlangoilla ja pellolla parven Kottaraisia hyvässä valossa. Päätin pysähtyä kuvaamaan niitä, koska olen kottaraisia kuvannut suhteellisen vähän.
Kerkesin jokusen kuvan Kottaraisista ottamaan, kun huomasin kauempana pellolla ihmeellisen näyn. Harmaita ukkoja seisoskeli pilvin pimein pellolla. Meinasin sydärin saada huomatessani niiden olevan Kurkia. Otin välittömästi muutaman yleiskuvan pystyäkseni laskemaan ne kuvasta. Niitä oli 212 kpl vaimon myöhemmin kuvista laskemana.
Lähemmäksi pitää päästä, ajattelin. Pellon reunaa hiipimällä olisi yksi vaihtoehto. Avoimessa maastossa en olisi päässyt kovinkaan lähelle ilman Kurkien pakoreaktiota. Päätin ajaa autolla taaksepäin, josko joku metsäautotie löytyisi. Gepsin avulla sellainen löytyikin. Ajoin autolla niin lähelle, kuin pystyin. Sitten hiipimällä pienen metsäsaarekkeen suojissa aina välillä kuvaten.
Kurjilla nousivat päät pystyyn, mistä arvasin tulleeni huomatuksi.
Muutama kuva vielä ja ja koko armada lehahti lentoon.
Otin vielä lentokuvia sen minkä kerkesin poistuvasta parvesta. Loistava luonnon näytelmä! Oli se tämän kesän yksi vaikuttavimmista näyistä linturintamalla.
Jatkoimme matkaa Puurijärven lintutornille. Parkkipaikalla oli jopa Metsähallituksen rakentama vessa. Polku, näköalatasanne ja itse lintutorni olivat hienossa kunnossa. Kuvasin tornista mm. Ruskosuohaukkoja, Harmaahaikaraa, Nokikanoja ja Tiiroja. Kuvaajalle liian kaukana, kuten aina lintutornista. Joitakin kohtuullisia kuvia Nokikanasta sain tornin alla olevalta kalliokielekkeeltä rantaan hiipimällä.
Luontopolkukin oli hyvässä kunnossa.
Takaisin tullessa käväisimme Kortejärven lintutornilla Urjalassa. Torni on myös tosi hienosti rakennettu ja esittelytaulut linnuista ja ympäristöstä olivat parhaat näkemäni. Kiipesimme tornia ylöspäin, kun huomasin liikettä kaislikossa. Aloin kuvaamaan, kun samassa alkoi paukkua, kuin talvisodassa. Säikähdin ja meinasin vetää maihin, mutta maahan oli ainakin 5m matka. Ihmettelin, mitä tämä nyt on, kunnes muistin, että sosrsastusaika alkoi klo 12. Ihmettelelimme suuresti, että lintujärvellä, lintutornin vieressä saa räiskiä vapaasti. Kolme venekuntaa oli järvellä sorsia jahtaamassa, joten linnuista ei ollut tietoakaan.
Kommentit