Touko- kesäkuun vaihteessa 2021 räkättirastaspariskunta rakensi pesän meiltä salaa 10 m:n päähän ulko-oveltamme läheiseen vuorimäntyyn 3 m:n korkeuteen paikkaan, missä runko haarautuu kolmeksi. Emme huomanneet lintuja pesärakennusvaiheessa lainkaan. Ensimmäiset havainnot linnuista ja pesästä olivat, kun parittelivat kesäkuun alussa pesänsä vieressä.
Kesäkuun viidentenä päivänä naaras oli pesässä ja ilmeisesti munimassa. Aluksi naaras oli pesässä yksin hautomassa. Sitten jokusien päivien kuluttua koiraskin osallistui kuuliaisesti haudontaan. Tätä vuorottelua sitten jatkui munien kuoriutumiseen saakka.
Välillä oli kovia pesän puolustus taisteluita. Orava yritti tulla munia rosvoamaan. Räkättirastaat puolustivat raivokkaasti pesäänsä lentämällä kiinni oravaan ja nokkimalla sitä. Kerran jo orava pääsi pesään saakka, mutta räkättirastaat saivat ajettua sen taas pois. Saiko orava tehtyä munille vahinkoa, sitä emme tiedä. Lopulta orava luovutti ja loikki käpälämäkeen.
Isolla tontillamme pyörii paljon käpytikkoja. Poikasineen lukumäärä oli toistakymmentä. Tikatkin syövät linnunpoikasia, joten räkättirastaat jotuivat puolustamaan pesäänsä myös useita tikkahyökkäyksiä vastaan. Jokusia kertoja reviirinhaltijat ajoivat myös ylimääräiset räkättirastaat päättäväisesti pois häiritsemästä.
Neljän viikon kuluttua viikolla 25 se sitten tapahtui, että poikaset kuoriutuivat. Poikasia oli 2 kpl. Sitä emme tiedä, että montako munaa munittiin alunperin. Kesäkuussa hellepäiviä oli peräti 25 kpl, joten lämpötila oli haudontaan otollinen. Kesäkuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea.
Sitten alkoi ruokintaralli. Räkättirastaat olivat mestareita saalistamaan matoja nurmikoltamme. Pidin ruohikon hiukan pidempänä helteistä johtuen, joten maa ei päässyt niin pahasti kuivamaan. Räkättirastaat ruokkivat poikasiaan ahkerasti heti auringonnoususta yömyöhään. Jotain marjoja kantoivat myös poikasilleen.
Paluupostissa usein pesältä lähtiessä veivät poikasten jätökset pois. Myöskään aikuiset eivät sotkeneet pesän ympäristöä.
Kesäkuun lopulla toinen poikasista luiskahti pesän ulkopuolelle oksanhankaan. Jännitimme, että kuinkahan poikasen nyt käy, koska ei päässyt yrityksistä huolimatta takaisin pesäänsä. Huolemme oli turhaa, koska aina kun pesään tuotiin ruokaa, niin poikanen sisukkaasti kurkotti kaulansa tosi pitkälle ja piti kovaa ääntä puoliaan pitäen saaden osansa ruokinnasta.
Tikka yritti jälleen röyhkeästi silmiemme edessä ryöstää poikasen pesästä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Räkättilaivue piti mestarillisesti huolen pesän puolustuksesta.
Yleensä räkättirastas on pesintäaikana ärhäkkä myös ihmistä kohtaan. Touhusimme pihassa kuitenkin normaalisti. Ruohoakin leikkasin äänekkäällä koneella, mutta räkättirastaat eivä olleet moksiskaan. Katselivat pesän viereiseltä oksalta rauhallisena touhujamme.
Kerran yrittivät häätää vaimoa pesäpuun viereiseltä kukkapenkiltä tekemällä ylilennon. Vaimo sanoi linnulle rauhallisesti tsot tsot ja lintu rauhoittui heti. Meillä oli kesävieraina lapsenlapsia. Meno ja melske oli vauhdikasta. Linnut eivät häiriintyneet tästäkään.
Yritin kiinnittää narua pesäpuun oksaan, sitoakseni pävänvarjoa. Sitä lintu ei enää kestänyt, vaan lennähti pois pesästään. Tuli kuitenkin heti takaisin, kun häirintä loppui. Häätivät varikset ja harakat tehokkaasti 100 m:n säteeltä heti, jos näkivät vilauksenkin niistä.
Heinäkuun toinen päivä oli säpinää pesällä. Pesällä oli innokasta lentoharjoittelua siipiä räpyttelemällä. Toinen poikasista oli viereisellä oksalla. Illalla kun olimme keinussa 15 m:n päässä pesäpuusta yrittivät räkättirastaat häätää meitä pois tekemällä ylilentoja läheltämme ja räksättämällä voimakkaasti. Siirryimme keinusta pois, koska todennäköisesti poikaset olivat pesästä lähdössä.
Heinäkuun kolmannen päivän aamuna emme nähneet pesällä enää kuin yhden poikasen. Räkättirastaat olivat jälleen rauhallisia ja jatkoivat pesään jääneen poikasen ruokkimista. Saimme liikkua jälleen normaalisti pesäpuunkin lähellä.
Heinäkuun neljäntenä päivänä pesä oli tyhjä. Pesä oli hienosti tehty savesta ja oljista tms. Sitten vielä pehmikettä väliin. Joku oli pehmikettä repinyt pesästä.
Löysimme nurmikolta yksinäisen poikasen, joka pystyi tekemään lyhyitä lentopyrähdyksiä. Rastaat ruokkivat poikasiaan madoilla. Emme nähneet kahta poikasta yhtä aikaa, mutta eri paikoissa tonttiamme niitä näimme. Oletimme kummankin poikasen olevan hengissä.
Henäkuun yhdentenätoista päivänä räkättirastaat poikasineen olivat edelleen tontillamme.
Oli mielenkiintoista seurata räkättirastaiden elämää ja kehitystä lähietäisyydeltä. Tuli hieno tunne, kun lähietäisyydeltä katsoimme aikuisia räkättirastaita silmästä silmään. Tuli syvällinen olo, kun saimme kontakia villeihin luontokappaleisiin. Räkättirastasta pidetään henkipattona, koska syövät marjoja. Tämän kokemuksen perusteella voimme sanoa, että on fiksu ja älykäs lintu.
Kiitoksia vaimolle päiväkirjan pitämisestä, minkä pohjalta tämä juttu on kirjoitettu.
Olipa kiva ja mielenkiintoinen tarina. Ei varmaan kovin usein ole mahdollista seurata poikasten kehitystä alusta alkaen ja näin lähelta.
Mukava päätös räkättirastaiden pesinnälle ja linnunpoikasten kuoriutumiselle ?
Olipa kerrassaan hieno tarina räksäperheen elämästä. Hienosti huomioitte ne, että pääsivät poikaset pesästä ulos turvallisesti harjoittelemaan.
Hieno tarina räkättirastasparin pesinnästä. Vaikka sitä pidetään roskalintuna, kun syö myös meitä kiinnostavia marjoja, se on tärkeä osa luontoa. Räksähän syö myös ititikoita, ei tarvita sähköisiä itikan karkoittajia kun pesä tai pesiä on tontilla. Hyvä vaihtokauppa marjoista. Mitä olisi suvi ilman räkättien kuuluvaa säksätystä.