Seppo Komssi

Lähdimme 25.6.2018 Urjalan Kortejärvelle linturetkelle, jos vaikka löytäisimme järvellä oleilleen harvinaisen linnun. Ajoin poikkeuksellisesti isoja teitä pikkuteiden sijaan, koska tarkoitus oli, että matkalla ei huuhailla muita lintupaikkoja. Olimme näköjään kuuluisia, kun huomio herpaantui ja meitä piti valtion toimesta oikein kuvatakin. Tosin 140 € maksulappu kuvasta tuli postissa.

Olimme perillä puolen päivän aikaa Kortejärven hienolla  v. 2001 käyttöön otetulla lintutornilla. Paikalle on helppo löytää ja parkkipaikka on aivan tornin vieressä. Tulentekopaikkakin löytyy. Tornin vieressä on esimerkillisesti lintulajiesittely kuvien kera. 

Torni on hyväkuntoinen, melko korkea ja rappuset jyrkät. Sai olla tarkkana ylöspäin kiipeämisessä, koska toisessa kädessä oli kamera putkineen ja toisessa jalusta, joten kaiteesta ei saanut tukea. Horjahdus voisi olla kohtalokasta. Torni on katettu, joten sateen sattuessa ei kastu, mutta toisaalta muuttoaikana katto on havainnoinnin tiellä.

Olimme alkuun ainoita tornissa. Staijasin kaukoputkella vastarantaa n. 560 m:n päässä. Taveja oli runsaasti laajalla alueella pitkin kaislikkoista rantaviivaa. Huh, taitaakin tulla työläs iltapäivä, jos tuolta meinaa harvinaisuuden löytää.

Välillä oli aikaa kuvata lähipuussa majailevaa sudenkorentoa.

Torniin saapui piakkoin pariskunta, jotka olivat jo aamulla aikaisin olleet paikalla ja olivat löytäneet hakemani linnun vastarannalta. Linnut nuokkuivat päiväunta pää piilossa siiven alla, joten oli mahdotonta erottaa tuntomerkkejä. Porukkaa tuli torniin koko ajan lisää, joten juttuseuraa piisasi ja mekään emme ole siitä hiljaisimmasta päästä. Tosin lintujen havainnointi kärsii höpöttäessä.

Staijasimme vajaan pari tuntia, kun kaislikon takaa lipui lisää taveja. Nyt löytyi amerikantavi! Huudahdin muillekkin ilouutisen. Valkoinen pystytolppa on hyvä tuntomerkki, mistä ei voi erehtyä, kun sen näkee. Osa staijaajista tuli katsomaan kaukoputkestani sijainnin. Siirryin kameran taakse kuvaamaan amerikantavia, joka olikin haastavaa pitkästä 560 m:n etäisyydestä johtuen. Sainkin kohtuulisia dokumenttikuvia etäisyys huomioon ottaen. Aurinko paistoi pilviverhon takaa, joten ei ollut juurikaan lämpöväreilyä.

Välillä amerikantavi lennähti tai uiskenteli piiloon, kunnes joku porukasta taas löysi sen.  Tälläisissä tapauksissa on hyvä, kun on useita kaukoputkia paikalla.

Joku löysi kauempana pellon päällä lpyörivän haukan, joka osoittautui nuolihaukaksi. Onneksi vaimo huomasi, kun nuolihaukka pyörähti tornin lähellä, joten sain kuvankin. Lentokuva pitkällä putkella on joskus haastavaa, koska kuvakulma on niin kapea.

Läheisellä pellolla pyöri kurki kahden poikasensa kanssa. Töyhtöhyypät eivät tykänneet seurasta, vaan hätistelivät kurkia ahkerasti.

Staijasimme ja kuvasimme tornista viitisen tuntia. Havainnoimme lajeja mm: amerikantavi, haapana, haarapääsky, kalatiira, kottarainen, kuovi, kurki, laulujoutsen, liro, merikotka, naurulokki, nokikana, nuolihaukka, ruokokerttunen, rytikerttunen, satakieli, sepelkyyhky, silkkiuikku, sudenkorento, tavi, töyhtöhyyppä.