Toukokuun lopussa 2023 lähdimme tutustumaan meille uuteen Iso Vuorijärven retkeilyreittiin. Orivedeltä kun ajetaan n. 13 km Ruovedelle päin, niin käännytään Vuorijärvi nimiselle soratielle. Sitten jatketaan Rutajärventietä. Ajettuamme 6 km soratietä saavuimme Iso Vuorijärvi reitin tilavalle parkki- ja lähtöpaikalle. Rutajärventiellä oli pari kurkea tien vieressä.
Parkki- ja lähtöpaikka 61.797111°, 24.230311°
takanurkasta oikealle.
Parkkipaikka on siisti ja iso. Mahtuu isompikin porukka, eikä tarvitse tien varteen autoaan jättää. Takanurkasta oikealle, niin löytyy polun pää.
Heti lähdössä herättää huomiota upeat ja leveät pitkospuut, jotka kiinnitetty ruuveilla, niin eivät ole heti irtoamassa.
Luola 61.793629°, 24.229810°
Lähdimme kiertämään reittiä myötäpäivään. Mielestämme puolen kilometrin päässä on heti tämän reitin hienoin paikka. Korkeat kalliot, mistä oli upeat näkymät Iso Vuorijärvelle.
Upeista näkymistä toivuttuamme kiersimme kallioiden eteläpuolelta rantaan. Täältä löysimmekin kallionkielekkeen alta yhden erikoisimmista nuotiopaikoista, mitä olemme nähneet. Nuotiorakennelma oli hyvin ja huolella tehty.
Mietitytti, että mitä nuotion kuumuus ja siitä seuraava kielekkeen jäähtyminen tekevät yläpuolella roikkuvalle kallionkielekkeelle? Kallionkielekkeessä oli jo kaksi pitkää halkeamaa peruskallioon asti? Tuosta kielekkeestä, kun pienikin osa romahtaa alas, niin ei hyvä seuraa, jos joku on alapuolella makkaraa paistamassa. Riskiä pienentäisi joku tuki kallionkielekkeen etureunasta maahan.
Kirvesjärven laavu 61.788220°, 24.210691°
Jatkoimme edelleen myötäpäivään reittiä kohti Kirvesjärven laavua. Reitti on paikoin haastavaa ja ketteryyttä vaativaa jyrkkine kallioineen.
Luolalta lähtiessä kirjosieppo, metsäkirvinen ja peippo lauloivat innokkaasti.
Näkymät ovat edelleen huikeita, kun Iso Vuorijärven eteläreunaa taivallamme. Tällä osuudella kuulimme lisäksi käen kukkuvan, pikkutikan rummuttavan ja punarinnan tiksuttavan.
Edelleen pitkospuut ovat huippuluokkaa ja leveitä lankkuja. Kuivin jaloin selvisimme tästäkin.
Tämän kyltin kohdalta pääsee Kirvesjärvet tietä takaisin lähtöpaikan parkkipaikalle, jos ei halua Kirvesjärven laavulla käydä.
Tämä oli upea paikka auringonottoon ja levähtämiseen. Istuinpenkkikin löytyy pitkospuiden vierestä.
Kirvesjärvillä kuulimme lisäksi kulorastaan kaunista laulua ja vihervarpusen sointuvaa ääntä.
Saavuimme toiseen kahvittelupaikkaamme, Kirvesjärven laavulle. Paikka oli siisti idyllisen järven rannalla. Paikalla oli laavu, pari puuvajaa, ulkohuussi, pöytä ja nuotiopaikka. Tiltaltti talttasi kahvihetkemme ajan laavulla.
Salmijärvi ylitys 61.795598°, 24.211610°
Matka jatkuu kohti Salmijärveä upeita pitkospuita pitkin.
Hakkuuaukea oli ikävän näköinen, kun sulanmaan aikaan isolla metsäkoneella möyritty.
Metsäkirvinen ei rujosta hakkuuaukeasta välittänyt, vaan lensi iloista soidinlentoaan ja lauloi kauniisti.
Hieno idea tehdä kiinteitä levähdyspenkkejä reitin varteen. Penkkejä oli reitillä jokusia.
Salmijärvellä kuuntelimme kirjosieppoa, korppeja, käpytikkaa ja punatulkkua.
Soratietä takaisin lähdön parkkipaikalle talsiessamme havaisimme useita kangasperhosia ja joitain tuntemattomaksi jääneitä perhosia. Metsäkirvinen taas iloisesti lauloi ja soidinti metsäaukealla tien varressa
Loppumatka Salmijärven jälkeen n. 1,1 km takaisin parkkipaikalle onkin sitten hyväkuntoista soratietä pitkin.
Saimme karttaohjelman gps:n mukaan kulutettua kengänpohjia 5,6 km yo. kuvan reitillä. Luolan kohdalla tuli jonkin verran ylimääräistä, kun tutkimme hienoa luolan ympäristöä. Reitti on mielestämme hieno. Iso Vuorijärven itä- ja eteläpuoli ei ole huonompijalkaiselle sopivaa, koska muutamia jyrkähköjä kallioisia paikkoja löytyy.
Pitkospuut ovat todella hienossa kunnossa. Hakkuuaukea Kirvesjärven laavun jäkeen oli heikompi kuntoista. Salmijärven jälkeen kilometrin soratiepätkässä ei ollut mitään ihmeellistä nautintoa.
Tämä oli niin hieno reitti, että varmasti palaamme uudestaan.
Kommentit