Seppo Komssi

Azorit sijaitsevat keskellä Atlantin valtamerta n. 1500 km:n päässä Lissabonista länteen. Saariryhmä koostuu yhdeksästä saaresta, jotka kuuluvat Portugaliin. Reissumme ajoittui v. 2011 syyskuun loppuun ja lokakuun alkuun.

Katso myös: Fuerteventura, Lanzarote, Teneriffa, Gran Canaria

Oli tarkoitus lähteä viikoksi kuvailemaan muuttolintuja esim. Hankoon, mutta parempi puolisko ehdotti tälläistä kohdetta. Odotukseni lintukuvauksen suhteen eivät olleet korkealla, joten en selvittänyt etukäteen kohteita kovinkaan paljon. Taksikuski puhui jostain priolosta matkalla lentokentältä hotellille. Oppaalta kyselin linnuista. Olikin erittäin aktiivinen opas ( Noora Hispanialta ). Hän kertoi muutamia tietämiään paikkoja ja lupasi selvittää lisää paikkoja. Läppärikin oli mukana, mutta koska lomalla oltiin, niin ajattelin pitää taukoa tietokoneista.

Ma 26.09.2011: Saapumispäivänä kuvailin varpusia parvekkeelta.

Ti 27.09.2011: Aamusella kuvasin varpusia ja mustarastaita parvekkeelta. Oli kova myrskypäivä, joten ei kannattanut lähteä autolla vuoristoa koluamaan.

Ke 28.09.2011: Aamulla taas alkulämmittelyä varpusten ja mustarastaiden kera. Ilma oli edelleen huono, mutta kaatosateessa lädimme kohti Furnasia. Lagoa das Furnasista löytyi heti parvi nokikanoja, joita pääsin kuvaamaan auton ikkunasta melko läheltä 400 millisellä. Savuavan kraaterijärven vierestä löytyi lisäksi nokitiira, valkoposkihanhi, erikoisen näköisiä sorsia ja hanhia. Koska keli oli niin huono, niin käännyimme takaisinpäin.

Poikkesimme takaisin tullessa Vila Franca do Campon satamassa kahvilla. Satamassa kuvailin ensin lokkeja ja tiiroja. Huomasin lokkien seassa itselleni oudomman linnun, joka osoittautui karikukoksi. Aikani niitä kuvailtuani huomasin vielä toisenkin oudomman lajin, joka oli pulmussirri.

To 29.09.2011: Aamu valkeni kirkkaana ja auringonpaisteisena. Lädimme valloittamaan Lagoa do Fogoa, joka oli saaren keskiosassa. Heti ylöspäin vuorille ajaessa yhytimme pariin kertaan komeita azorin hiirihaukkoja taivaalla kaartelemassa. Azorien saariryhmä on kuulemma nimetty tämän haukan mukaan. Olivat luulleet sitä aikoinaan ensin kanahaukaksi ja nimenneet sen mukaan, mutta myöhemmin paljastui linnun oikea laji ja nimi vaihdettiin.

Patikoimme alas Lagoa do Fogon kraaterijärvelle. Rinne oli tosi jyrkkä. Välillä mentiin tikapuitakin pitkin. Oli haastavaa painava kamerareppu selässä ja kamera kaulassa patikoida välillä melkein pystysuoraa rinnetä alas. Alhaalla järvellä löytyi vain lokkeja tiiroja ja sudenkorentoja, mikä oli pettymys lintukuvauksen kannalta. Muuten maisemat olivat mykistäviä. Ylöspäin tullessa puuskutettiin jo reilusti. 20 min:ssa tultiin ylös, joka oli kuulemma hyvä suoritus.

Koukkasimme vielä pohjoisrannikon Ribeira Granden kautta, mutta siellä ei lintuja näkynyt.

Illalla Hispanian Noora kertoi lisää selvittelyitään saaren linnuista. Itäpuolen Nordesten seuduilla pitäisi priolo ( suomeksi azorientulkku, ennen azorienpunatulkku ) näkyä kuulemma ja Spea:n sivuilla kannattaa poiketa.

Pe 30.09.2011: Aamu valkeni taas kirkkaana. Lädimme vilkkaasti saaren itäpuolta koluamaan. Povoacaon jälkeen löysimme tien vierestä kuvattavaksi kanarianhempon ja virtavästäräkin. Hetken matkaa ajettuani bongasin taas virtavästäräkin puusta. Auto jäi niille sijoilleen keskelle tietä hätävilkut päällä. Hyppäsin salamana autosta ulos kuvaamaan virtavästäräkkiä. Samassa huomasin vieläkin mielenkiintoisemman kohteen tien toisella puolella kauempana puussa. Iso azorien hiirihaukka siinä köllötteli puussa aamuauringossa ruokaa niityltä tutkaillen. Pääsin rauhassa sitä kuvailemaan melko pitkään. Itä- ja koillispuolella saarta näkyi useasti azorien hiirihaukkoja liihottelemassa.

Takaisin tulimme Pico de El-Rei:n kautta. Matkalla oli muutamia azorien hiirihaukkoja langoilla istuskelemassa, sekä kottaraisia.

La 01.10.2011: Aamu valkeni jälleen kerran kirkkaana. Pääsin kuvaamaan parvekkeelta aamuvalossa azorien hiirihaukkaa meren rannalla olevassa puussa. Sitten haukka tuli kohti ja aloin kuvaamaan, mutta kamera herjasi, että cf full. Kortti oli täynnä ja eihän sitä niin nopeasti vaihdettu. Juuri silloin tietysti haukka kurvasi n. 50 m:n päästä pervekkeemme editse.

Lähdimme ajamaan länsipuolelle kohti Sete Gidaneksen kraaterijärviä. Enää ei haukkoja näkynytkään, kuten itäpuolella. Pakollisten maisemakuvausten jälkeen kuvasin muutamia paikallisia sorsia Lagoa Azulin ja Lagoa Verden välisellä kannaksella. Takaisintullessa näkyi yksi haukka Feteirasin jälkeen pellolla kurvailemassa.

Illalla kuvailin altaalla kottaraisia lennossa.

Su 02.10.2011: Aamu valkeni sateisena. Koska oli viimeinen lomapäivä, niin oli viimeinen mahdollisuus kuvata saaren harvinaisinta lintua, prioloa ( azorientulkku ) itäosassa. Uusien tietojen kera lähdimme innokkaina matkaan sateisesta ja sumuisesta kelistä huolimatta. Haimme nyt priolo keskusta. Ajoin Serra da Tronqueira Bartolomeu vuoren huipulle. Ajoin päätien jälkeen n. 8 km matkan 10 km/h samalla kuvaten minkä sumussa näki. Oli kanarianhemppoja, peippoja ja virtavästäräkkejä. Priolokeskusta ei löytynyt huipulta. Tulimme takaisin ja löysimme ko. keskuksen piilotettuna Reserva Florestalin taakse. Sieltä löytyikin paljon tietoa ja vinkki mistä voisimme priolon löytää.

Ajoimme taas tosi hiljaa viidakon keskellä menevää auton levyistä soratietä kohti Pico Verdeä. Tähyilimme koko ajan puita, jotka kohosivat läpipääsemättöminä parinkymmenen metrin korkeuteen tien vieressä. Satoi koko ajan ja oli tosi pimeää, vaikka oli keskipäivä. Ajoin ko. vuoren huipun ohi etelästä pohjoiseen vielä jonkin matkaa ja totesin, että ei täällä mitään ole. Sain auton käännettyä jotenkin ympäri kapealla metsätiellä ja käännyin takaisin.

Sade hiukan taukosi ja pysäytin auton metsästä löytyvän aukon kohdalle. Nousin autosta ja ääntelin priolon ( azorientulkku ) huilumaista ääntä, niinkuin priolo keskuksessa opetettiin. Jonkun aikaa käveltyäni ja vihelleltyäni näin vilauksen linnusta puiden lomassa. Aloin kuvaamaan, mutta oli niin pimeää, että objektiivi 2x jatkeen kanssa ei tarkentanut. Vaihdoin manuaalitarkennukselle ja kuvasin kädet puuduksissa yöspäin. Viheltelin taas ja lintu hypähtelikin lähemmäksi tutkimaan, että mikä ihme tuo on. Nyt uskalsin jo vaihdella asetuksia ja af:kin toimi jälleen. Otin kuvia minkä kerkesin kädet puutumuksesta täristen. En tiennyt mitä kuvasin, mutta toivoin sen olevan priolo ( azorientulkku ). Monopodikin oli autossa, mutta en uskaltanut lähteä sitä hakemaan. Lopulta lintu pölähti lentoon.

Kävelin autoon pikku tärinä päällä. Tutkittuamme kuvia totesimme sen olevan priolon poikanen. Parissa kuvassa oli jopa kaksi prioloa ( azorientulkku ) kerralla. Jee, riemu oli katossa ja släpäreitä lenteli ilmassa. Se oli siinä.

(Suom.) azorientulkku ( ennen azorienpunatulkku ) poikanen kuvassa, (Eng.) Azores Bullfinch, (Port.) Priolo, (Lat.) Pyrrhula murina. Euroopan 2. harvinaisin lintu ja erittäin uhanalainen. Lintu elää vain Azoreilla Sao Miguelin saarella ja sielläkin vain itäpuolella harvinaisessa Laurel metsässä Serra da Tronqueiran vuoristossa rajoitetulla alueella. Lintuja on tällä hetkellä 700-800 linnun populaatio eri lähteistä riippuen.

Linnuista kuvia saitilla lintukuvastossa.