Seppo Komssi

Toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna 2019 lähdimme vaimon kanssa perinteiselle linturetkelle Poriin. Ilma oli helteinen ja menomatkalla lämpötila kohosi parhaimmillaan jopa 26,5 °C :n. Matkalla havainnoimme auton ikkunasta mm. räystäspääskyjä ja tuulihaukan.

Katso myös Meri-Porin lintuja.

Toukari

Ajoimme suoraan Porin Toukariin, missä oli nähty harvinainen pussitiainen. Kävelimme hiestä märkinä ja mäkäräisten saattelemina Kokemäenjoen vartta oletettuun paikkaan. Puolisen tuntia haeskelimme pussitiaista ensin parisataa metriä väärästä paikasta. Palasimme hiukan takaisinpäin tietä pitkin ja löysimme rakenteilla olevan pussitiaisen pesän n. 50 m tiestä.

Pystytin jalustan ja kameran kauemmaksi tielle ja jäimme odottamaan lintua ilmestyväksi pesänrakennuspuuhiin. Tovin odoteltuamme pussitiainen lennähti pelottomasti pesälle ja alkoi kutoa taidokkaasti hienoa pesäänsä. Kuvasin varjossa olevaa pesää ja sen sisällä häärivää pussitiaista kovaan vastavaloon haarukoimalla valotusta.

Pussitiainen viivähti pesällään alle 5 min ja lähti hakemaan lisää pesänrakennustarvikkeita. Poistuimme myös takavasemmalle, ettemme häiritse ahkeraa lintua, vaikka kuvasinkin kauempaa 960 kinomillillä.

Toukarissa näimme pussitiaisen, joka oli meille reissun eka elis. Lisäksi näimme ja kuulimme kauniisti laulavan laulurastaan, mustarastaan ja punakylkirastaan.

Kovan keskipäivän valon aikaan oli hyvää aikaa viedä ylimääräiset tavarat majapaikkaan. Tällä kertaa yövyimme Virkistyshotelli Yyterissä. Hotellissa oli myös kylpylä, joka kuului huoneen hintaan, mutta emme kuitenkaan kylpylässä käyneet. Hotellissa ei ollut ilmastointia huoneissa, mutta käytävässä oli, joten pitämällä ovea auki käytävään sai huonetta viilennettyä.

Hilskan torni

Iltakuvauksiin lähdimme Reposaareen johtavan tien varrella olevaan Hilskansaaren luontotorniin. Paikka on helposti saavutettavissa, kun autolla pääsee aivan tornin viereen. Tornista on näkymä etelän suuntaan, joten ilta-aurinko paistaa oikealta puolelta.

Pajusirkku toivotti laulullaan tervetulleeksi heti torniin saavuttuamme. Lintuja ei ollut ruuhkaksi asti tornin edustan vesialueella.

Myös keltavästäräkki tuli heti tutkimaan, että ketä vieraita torniin tuli tällä kertaa. Ruokokerttunen säksätti oikealla kaislikossa, mutta ei tullut näyttäytymään.

Kyhmyjoutsen tutkaili meitä vienosti kumppanin hautoessa lähistöllä.

Harmaahaikarakin saapui arvokkaasti liitäen ilmeisesti yöpymispaikalleen.

Merihanhipariskunta teki neljän poikasen kanssa maihinnousun 500 m:n päässä Reposaarentien itäpuolella. Toisella pariskunnalla oli kaksi poikasta.

Merimetsoja saapui illan mittaan koko ajan lisää Fänrikit saaren tuntumaan. Lopulta niitä oli vähintään 400 kpl paikalla.

Yllättäen vähän ennen poislähtöä läheiseen pajupuskaan tupsahti idänuunilintu, mikä oli hienosti jo toinen reissun elis meille!

Lintulajeja kuvasimme ja havainnoimme Hilskassa: haahka, haapana, haarapääsky, harmaahaikara, idänuunilintu, isokoskelo, jouhisorsa, kalatiira, keltavästärakki, kyhmyjoutsen, lapasorsa, laulujoutsen, merihanhi, meriharakka, merilokki, merimetso, mustarastas, naurulokki, pajulintu, pajusirkku, pikkulokki, pussitiainen, ruokokerttunen, silkkiuikku, sinisorsa, tavi, telkkä, tukkakoskelo, tukkasotka, tylli, valkoposkihanhi.

Yyterin lietteet Sannannokka

Herätys oli neljän aikaan, että olisimme parhaiden aamuvalojen aikaan paikalla. Vaimo värkkäsi aamupalan huoneessa, koska hotellin aamupala oli tietysti vasta myöhemmin saatavissa.

Klo 4.45 starttasimme auton kohti Yyterin lietteitä. Saavuimme tutulle Huhtalanraitin parkkipaikalle. Tavaraa oli taas kohtuullisesti kannettavana pienelle marssille kohti Sannannokkaa. Pari kameraa pitkine putkineen, kaukoputki, kiikari, pari jalustaa. Repussa lisäksi eväät, vähän varavaatteita ja uutena reissukaverina ipad.

Parkkipaikalla oli jo kohtuullisesti hyttysiä, joten verkkohatut päähän ja menoksi. Jouduin taas selkää säästämään, joten valitettavasti vaimokin joutui toimimaan sherpana. Metsäosuudella kuului hyttysten ininää ja mm tiltaltit säestivät askeltemme rytmiä.

Ohitimme esimmäisen lintulavan ja saavuimme aamuhämärässä tutulle Sannannokan lintulavalle. Pitkospuilla kuulimme tervetulotoivotuksena taivaanvuohen mäkätystä. Myös valkoviklon uikutus kuului jo pitkospuilla.

Heti kaislikon takana parinsadan metrin päässä oli vesilätäkkö, missä ruokaili runsaasti pieniä kahlaajalintuja. Tyllejä oli sankoin joukoin. Kuvatessa on vaikea keskittyä lintujen lukumäärän laskemiseen, joten yleensä tyydymme kuvaamiseen ja lajien tunnistamiseen.

Pikkusirrejäkin oli jokusia paikalla.

Kerkesimme kuvaamaan parikymmentä minuuttia, ennenkuin ensimmäiset rannallakävelijät ja staijaajat saapuivat paikalle. Vuosi vuodelta nämä lisääntyvät vaikka PLY:n sivuilla kielletään rannallakävely pesimäaikaan. ”Niityllä kulkeminen pesimäaikaan noin 15.3.-31.7. on ehdottomasti kielletty.” Sikäli ihmeellistä, että näillä kulkijoilla oli vain kiikareita ja kaukoputkia, niin aivan hyvin samat linnut näkee lintulavoiltakin. Lintulavoja on 3 kpl lyhyen matkan sisällä, niin näiltä putoaa pohja pois, kun rannalta staijaajat ajavat linnut pois. Nytkin kulki 3 eri porukkaa. Suurin osa linnusta mitä ajoivat ylös, niin eivät palanneet ko. paikkaan.

Ikävä vaan, kun ajaa paikalle pari sataa kilometriä, herää neljältä ja sitten rannalla onkin markkinat. Tämän aamun kuvaussessio meni tältä osin meiltä pieleen.

Nämä lintutorneista ja lavoilta otetut kuvat ovat yleensä kaukaa otettuja dokumenttikuvia, joten itsekin mielelläni menisin rannalle lähempää kuvia ottamaan.

Vlkohäntäkauriskin tuli perinteisesti ruokailemaan rannalle kahden vasansa kanssa aamuhämärässä. Tällä kertaa tummat pilvet taivaanrajassa estivät aamuauringon parhaan valon lankeamisen rannalle.

Punajalkaviklot ääntelivät ja lentelivät ahkerasti soidinlentoa koko aamun.

Ristisorsa saapui paikalle hiukan myöhemmin. Olemme joka vuosi täällä käydessämme nähneet ristisorsan.

Taivaanvuohikin oli koko aamun aktiivinen ja lenteli soidinlentoa.

Taivaanvuohen mäkättävä ääni syntyy pyrstön reunasulista ilmavirran vaikutuksesta linnun syöksyessä alaspäin. Ensimmäistä kertaa sain kuvattua kuvan, missä reunasulat näkyvät levällään. Suttuinen dokumenttikuva tosin vaan.

Lavan viereiset puskat ja puut ovat hyviä paikkoja kuvaajalle. Pikkulinnut viivähtävät näissä usein hetken.

Lapasorsapariskunta retkellä haapanapariskunnan kanssa.

Hernekertut tulivat ihmettelemään lavan viereen maailman menoa. Vaimo löysi lähipuskien lintuja hyvin sillävälin, kun itse staijasin ja kuvasin kauempana olevia lintuja. Itsellä, kun ei ole silmiä selässä, niin lisä silmäpareista on aina apua.

Lintulajeja Sannannokasta kuvasimme ja havainnoimme: haahka, haapana, hernekerttu, isokoskelo, jänkäsirriäinen, kalatiira, kuikka, kuovi, kurki, käki, käpytikka, lapasorsa, lapinsirri, lapintiira, laulurastas, meriharakka, merimetso, naurulokki, niittykirvinen, pajulintu, pajusirkku, peippo, pikkulokki, pikkusirri, pikkutylli, punajalkaviklo, punavarpunen, rantasipi, rytikerttunen, räyskä, ristisorsa, sepelkyyhky, suosirri, taivaanvuohi, tervapääsky, tiltaltti, töyhtöhyyppä, tylli, valkoposkihanhi, valkoviklo, vihervarpunen, västäräkki.

2,5 h session jälkeen lähdimme hotellille aamupalalle. Lämpöväreily alkoi lisääntymään ja rannallakävelijät alkoivat tympimään. Hotellissa oli hyvä ja monipuolinen aamupala. Mikä onkin selvä etu hotellimajoituksessa muihin majoitustyyppeihin verrattuna. Olemme aika montaa eri majoitusmuotoa kokeilleetkin näillä Porin lintureissuilla.

Reposaari

Torkkujen ja ruokailujen jälkeen lähdimme iltapäiväkierrokselle. Mukana oli vain kevyempi varustus, yksi kamera 640 kinomillillä varustettuna. Mukana tietysti kiikari 18×50 vakaajalla varustettuna.

Ensimmäisenä suunnistimme Reposaareen. Tahkoluodon risteyksessä vaimo huomasi merikotkan liihottelevan taivaalla. Kaupparannan Kioskille Reposaaressa pysähdyimme jätskille. Kioskista saa kuulemma kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Myyjän mukaan Suomen ainoa posti, mistä saa konjakkia.

Jätskit syötiin satamapuistossa. Jätskinsyönnistä tosin ei meinannut tulla mitään, koska lintuja pörräsi ympärillä koko ajan. Valkoposkihanhipariskunta oli ruohikolla syömässä kesykyyhkyjen kanssa.

Haarapääskyt esittelivät taitolentonäytöstä päidemme yläpuolella. Merimetsoja lensi Tukkiviikinlahdelle ja takaisin vähän väliä. Kivitasku lennähti satama-altaan reunalle, mutta kuvaaja oli jätski kädessä, niin kuvaa en saanut.

Ajoin Reposaaren eteläkärkeen aallonmurtajan kupeeseen. Allonmurtajan länsipuolen pohjukassa lillui haahkoja ja telkkä. Laulurastas luritti kauniisti viereisessä metsikössä. Vaimo istahti penkille nauttimaan leppoisesta ilmasta ja iltapäivän auringosta.

Lähdin kävelemään vajaa 600 m pitkää aallonmurtajaa pitkin. Matkalta löysin naaras isokoskelon ja laulujoutsenen, joka hääti kyhmyjoutsenpariskunnan reviiriltään.

Kalatiira hautoi vaatimattomassa pesässään aallonmurtajalla ja toinen puolisko vartioi ilmatilaa.

Mäntyluoto

Mäntyluodon Uniluodolta löytyi tukkakoskelo, isokoskelo ja kyhmyjoutsenpariskunta. Pyörähdimme myös Mäntykallossa, mistä löytyi meriharakka kauniiden maisemien lisäksi.

Herrainpäivät

Ajoimme Herrainpäivien surffirannalle, mikä on ollut yleensä hyvä kuvauspaikka, koska linnut ovat suhteellisen lähellä lietteellä syödessään. Myöhäisiltapäivällä ei ollut odotettavissa, kuin dokumenttikuvia, koska kuuma hiekka väreilee suorassa auringonpaisteessa sen verran kovasti.

Surffirannalla näimme: haarapääsky, kylpevä kottarainen, kyhmyjoutsenpariskunta, laulava mustarastas, pikkutylli, tavipariskunta, viisi tukkakoskeloa, joista yksi söi kalaa, tyllejä.

Levon lammet

Levon lammilla piipahdin ilman kameraa, koska auton joutui jättämään huonoon paikkaan tien varteen. Täten myös vaimo jäi autoon tavaroita vartioimaan.

Lintuja kiikaroin: haapana 4 kpl, kalatiira 2 kpl, laulujoutsenpariskunta, nokikana 5 kpl, kaksi rantasipipariskuntaa pesivänä 4 kpl, tavi 2 kpl, kaksi telkkäpariskuntaa 4 kpl.

Yyterin sannat

Viimeisenä aamuna heräsimme jo klo 3.40. Vaimo teki jälleen pikapuuron kuumaan veteen, keitti kahvit ja teki maukkaat voileivät mukaan. Ensin ajattelimme lähteä kävellen Yyterin santojen rantaa pitkin koko varustearsenaali mukana kohti surffirantaa. Hotellilta ei ollut, kuin runsas 100 m meren rantaan.

Päästyämme rantaan huomasimme, että koko ranta surffirantaan asti oli täynnä lintuja. Aamun sävyt olivat hienoja ja nopeassa tahdissa sävyt vaihtuivat. Emme viitsineet häiritä ja ajaa lintuja lentoon, joten aloimme kuvaamaan ja staijaamaan heti hotellin rannasta. Olisi siinä ollutkin tarpomista surffirannalle pehmeässä hiekassa painavien varusteiden kanssa.

Telkkiä tuli ja meni runsaasti. Laskin ja arvioin niitä olevan vähintään 800 kpl.

Rusakko pysähtyi hiekkarannalle tuijottamaan meitä toviksi. Ajatteli varmaan, että onpa nohevan näköisiä kummajaisia heti aamutuimaan. Liekö vaimon tekemät hyvät eväät tuoksuneet rusakon nenään, koska mutustelimme niitä raikkaassa meri-ilmassa kuvauksen lomassa.

Ilmeisesti helteet olivat lämmittäneet pintaveden lämpöisemmäksi kuin ilman, koska oli kevyttä sumua ilmassa, haitaten kuvaamista. Vasta, kun aurinko oli noussut kunnolla metsänrajan yläpuolelle, niin ilma selkeni ja kuvaus onnistui paremmin.

Naurulokki saalisti pikkukaloja pinnan tuntumasta. Kala jäi tunnistamatta, koska omasta vetokalastus vuosista on jo vierähtänyt liian pitkä aika. Silloin uistellessa katselimme näitä maisemia useasti mereltä päin poikani kanssa. Silloin tällöin taimenia ja jopa merilohia uistimeen haksahti.

Meriharakat olivat energisiä heti aamusta. Lentelivät ja ääntelivät vilkkaasti rannan tuntumassa.

Kullatut laulujoutsenet nauttivat nousevan auringon lämmöstä lähes tyynellä merenlahdella.

Lintulajeja havainnoimme hotellin rannasta: alli, haahka, haarapääsky, harmaalokki, isokoskelo, kalalokki, kalatiira, kuikka, kyhmyjoutsen, käki, käpytikka, laulujoutsen, meriharakka, merimetso, mustakurkku-uikku, mustalintu, naurulokki, pilkkasiipi, tavi, teeri, telkkä, tukkakoskelo, tukkasotka.

Klo 7.30 oli aika siirtyä ansaitulle hotellin aamupalalle. Onneksi ei ollut pitkä matka. Aamupala oli jälleen hyvä ja ravitseva, sekä maisema ikkunasta upea. Terassillakin oli mahdollisuus syödä aamupalaa.

Kotimatkalla tulimme Harjakosken kautta, missä tuntuu olevan ikuinen siltatyömaa. Haarapääskyjä lenteli padon tuntumassa.

Reissu oli jälleen onnistunut. Seura oli hyvää, ilmat suosivat ja hyttysiä oli maltillisesti. Kokeiltuamme lähes kaikki muut majoitusvaihtoehdot, paitsi teltan, niin hotellimajoitusta puoltaa vaivattomuus, sekä hyvä ja vaivaton aamupala. Koko reissulla havainnoimme 72 lintulajia. 3 kpl oli itselleni uusia kuvalajeja: idänuunilintu, pussitiainen, räyskä.